Studies on corporate social responsibility in the Finnish small business context

This dissertation focuses on the role of business in society, more specifically corporate social responsibility (CSR) in the small business context. The discussion on social responsibility in business is currently very wide-ranging and intensive. Still, the contemporary academic discussion on CSR has been marginalising small businesses, although there is a need to focus on this group of businesses in their own right. As a result, this dissertation contributes to the knowledge of corporate social responsibility by examining what CSR means for small business owner-managers and how these meaning(s) are constructed in their stakeholder interaction descriptions. The study consists of two parts: an introductory essay and four research articles. The empirical data of the study is based on the interviews with 29 small business owner-managers and it is analysed by using qualitative research methods. The theoretical framework against which corporate social responsibility is discussed in this study is the stakeholder theory. It illustrates the way the relationship between business and society is understood by stressing the mutual dependence between a business and its stakeholders, and the interwovenness of their relationships. Stakeholder theory provides an appropriate framework for studying the construction of the meaning(s) of CSR, as it embeds the business within the larger web of social and community relations. Furthermore, this study adopts a constructionist approach. Accordingly, corporate social responsibility is understood as a result of an ongoing process of communication and social interaction through which managers, together with stakeholders, discuss and define the role of their businesses in society. The main argument of the study is that in the small business context, corporate social responsibility is produced as a contradictory phenomenon representing simultaneously a resource and a limitation for business. The results of this study emphasise that for small business owner-managers, constructing meaning(s) for corporate social responsibility is seldom a straightforward question of business case. Still, balancing economic and ethical aspects of business is not an easy task for an owner-manager, but it can require challenging compromises between personal and business values. Consequently, the economic and ethical aspects of business are often presented as being mutually exclusive when constructing the meaning(s) for CSR, and the owner-managers consider themselves as being forced to make a choice between being either economic or ethical in their business operations. This study further demonstrates that in the small business context, CSR is also often produced as a contradiction between entrepreneurial autonomy and stakeholders’ social control. This is an important finding as it points to the restrictive elements of corporate social responsibility, which have seldom been explicitly examined in the previous studies. It also shows that the process of construction of the meaning(s) for corporate social responsibility is not a value-free process, but more likely a discursive struggle where businesses and their stakeholders all have their own agendas to promote

Good workers, good firms? : Rural SMEs legitimising immigrant workforce

The workforce potential offered by immigrants is perceived as one solution for the sustainable operation of many rural companies. Still, diversifying the workforce and recruiting immigrant employees represents not only a significant organizational change for rural small and medium-sized enterprises (SMEs) but can also reflect on their legitimacy in the eyes of the local community. In this study, we examine the legitimation strategies rural SMEs use in order to justify the decision to employ immigrant workers as socially accepted. The theoretical framework builds on the discussion concerning legitimacy and legitimation. By analysing the interviews with the representatives of 35 rural SMEs, we identified three legitimation strategies used to justify the decision to recruit immigrants, based on owner-managerial values, immigrants as good workers and the economic, demographic and social context consequent upon rural location. The aim of the legitimacy strategies is to convince rural community members in perceiving the recruitment of immigrant employees as favourable and preferable. Our study demonstrates that for rural SMEs, recruiting immigrant workers is not just an economic or bureaucratic procedure but entails social aspects as well. These social aspects need to be taken into consideration in order to maintain the business legitimacy.Peer reviewe

Nature-based entrepreneurship in private forests : the preconditions for the sustainable co-operation between private forest owners and entrepreneurs

Nature-based tourism is one of the fastest growing tourism sectors at the moment. It is also the form of tourism that often benefits the economy of rural areas. In addition to state owned forests, nature-based tourism is in many countries situated in private forests, which are not owned by entrepreneurs themselves. Therefore, the ownership issues and property rights form central challenges for the business activities. The maintenance of good relationships between private forest owners and entrepreneurs, as well as combining their interests, becomes vital. These relationships are typically exceptionally asymmetrical, granting the forest owner unilateral rights regulating the business activities in their forests. Despite this, the co-operation is typically very informal and the existing economic compensation models do not necessarily cover all the forest owners’ costs. The ownership issues bring their own characteristics to the relationship. Therefore, we argue that different aspects of ownership, especially psychological ones, have to be more critically examined and taken into consideration in order to build truly successful relations between these parties. This is crucial for sustaining the business activities. The core of psychological ownership is the sense of possession. Psychological ownership can be defined as a state, in which individuals perceive the target of ownership, the object or idea, as “theirs”. The concept of psychological ownership has so far been mainly used in the context of professional organizations. In this research, it has been used to explain the relationships between private forest owners and nature-based entrepreneurs. The aim of this study is to provide new information concerning the effect of psychological ownership on the collaboration and to highlight the good practices. To address the complexity of the phenomenon, qualitative case study methods were adopted to understand the role of ownership at the level of subjective experience. The empirical data was based on 27 in-depth interviews with private forest owners and nature-based tourism entrepreneurs. The data was analysed by using the methods of qualitative analysis to construct different typologies to describe the essence of successful collaboration. As a result of the study, the special characteristics and the practical level expressions of the psychological ownership in the privately owned forest context were analysed. Four different strategies to perceive these ownership characteristics in co-operation relationships were found. By taking the psychological ownership into consideration via these strategies, the nature-based entrepreneurs aim to balance the co-operation relationship and minimise the risks in long term activities based on privately owned forests

How can organic farmers be good farmers? A study of categorisation in organic farmers' talk

Conversion from conventional to organic farming is considered to indicate changes in farmers' professional identities-more specifically, in their perceptions of the idea of a 'good farmer'. In this study, we focus on this theme by analysing how 'good farmer' ideals appear when farmers who have converted to organic agriculture make sense of the differences between conventional and organic farming. Through the discursive analysis of interviews with organic farmers, we show how they categorise farmers, producing and using an evaluative division in which both organic and conventional farmers fall into two subcategories, namely, 'practical organic farmer', 'idealistic organic farmer', 'conservative conventional farmer' and 'rational conventional farmer'. We argue that this categorisation, as a way to define a 'good farmer', enables organic farmers to create a coherent identity as 'good farmers' in regard to both their former conventional self and current organic self. Our study further contributes to the theoretical discussion on 'good farmer' by highlighting that, in addition to productivist symbols and economic viability, organic farmers also view a practical and open-minded attitude to managing the farm as a criterion of a 'good farmer', thus critically distancing themselves from conservative and ideological ideals.Peer reviewe

Female forest owners as a market segment? Results from a marketing experiment in the context of a small forest service enterprise

Peer reviewe

Yrityksen yhteiskuntavastuun käsite pienyrityksissä : kilpailuvaltti vai kilpailun este?

Kiinnostus yritystoiminnan etiikkaa kohtaan on kasvanut viime vuosina niin yrityselämässä kuin akateemisessakin maailmassa. Kasvaneesta kiinnostuksesta huolimatta valtaosa yrityk-sen liiketoiminnan moraalikysymyksiä tarkastelevasta tutkimuksesta on kohdistunut suuriin, usein kansainvälisesti toimiviin yrityksiin pienyritysten saadessa vain hyvin vähän tutkimuk-sellista huomiota. Pienyritysten yrityseettisen tutkimuksen vähäisyyteen on olemassa useita syitä, joista yksi usein esiin nostettu syy on yksittäisten pienyritysten heikko näkyvyys kansal-lisella tasolla. On kuitenkin huomattava, että pienyritykset muodostavat monessa maassa talouden perustan. Siten niillä on myös huomattava määrä kollektiivista valtaa. Pienet yri-tykset eivät myöskään toimi moraalisessa tyhjiössä vaan kohtaavat hyvin erilaisia moraalista päätöksentekoa edellyttäviä liiketoimintatilanteita jokapäiväisessä yritystoiminnassaan. Niin ikään erilaisten sidosryhmien vaatimukset ja odotukset vastuullisesta liiketoiminnasta koh-distuvat tänä päivänä myös pieniin yrityksiin. Pienten yritysten liiketoiminnan vastuu- ja moraalikysymysten tarkastelulle on siten olemassa selkeä tarve. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskuntavastuun käsitettä pienyrittäjän näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan pienyrittäjien käsityksiä siitä, mitä yhteiskunnallisesti vastuulli-nen liiketoiminta yrittäjälle merkitsee ja mikä on etiikan rooli pienyrittäjän vastuupuhunnan argumentoinnissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan sitä, miten maa-seudulla ja kaupungissa toimivien pienyrittäjien käsitykset yrityksen yhteiskuntavastuusta mahdollisesti eroavat toisistaan. Ennen kaikkea tavoitteena on lähestyä tutkittavaa ilmiötä, pienyrityksen yhteiskuntavastuuta, yrittäjän oman kokemusmaailman kautta. Tutkimusote on siten luonteeltaan tulkitseva. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla 25:tä pienyrittäjää, joista 16 toimi maaseudulla ja 9 kaupungissa. Haastatellut yrittäjät toimi-vat pääsääntöisesti joko elintarvikeyrittäjinä tai liike-elämälle palveluja tuottavina tietotyö-yrittäjinä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, ettei yhteiskuntavastuun käsite ole pienyrityskon-tekstissa kovinkaan selkeä. Pienyrittäjät liittävät yhteiskuntavastuun käsitteen usein niiden velvollisuuksien hoitamiseen, joita yritystoiminnalle on lainsäädännössä asetettu. Yhteiskun-tavastuun käsitteen liittäminen osaksi valtiovallan harjoittamaa yritystoiminnan säätelyä vai-kutti todennäköisesti siihen, että yhteiskuntavastuu ymmärrettiin pikemminkin pienyrityksen toimintaa rajoittavana tekijänä kuin vapaaehtoisena, yrityksen kilpailukykyä parantavana asiana. Tämä selittää osaltaan myös sitä, miksi pienyrittäjät suhtautuivat melko negatiivises-ti ajatukseen oman yrityksen yhteiskunnallisen vastuun kasvattamisesta. Tämä kapea näke-mys yrityksen yhteiskuntavastuusta ulottui kuitenkin vain käsitteelliselle tasolle – pienyrittä-jien pohtiessa yrityksen menestymisen edellytyksiä sidosryhmien merkitys ja yrityksen vastuu sidosryhmiä, erityisesti asiakkaita, työntekijöitä ja paikallisyhteisöä kohtaan, nousi selkeästi esiin. On myös huomattava, että tämän tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella maa-seudulla ja kaupungeissa toimivien pienyrittäjien käsitykset yritystoiminnan vastuusta eivät suuresti eroa toisistaan. Tässä tutkimuksessa tehtyjen haastattelujen perusteella pienyrityksen yhteiskuntavastuun argumentointi yrityksen keskeisten sidosryhmien näkökulmasta on luonteeltaan utilitaristis-ta. Vastuullinen toiminta suhteessa sidosryhmiin koettiin ensisijassa taloudellisesti järkevänä liiketoimintana, josta koituu hyötyä sekä sidosryhmille että yritykselle itselleen. Utilitaristi-seen ajatteluun liittyen toinen hyvin keskeinen pienyritysten vastuupuhuntaa suhteessa yri-tyksen sidosryhmiin leimannut tekijä oli ajatus vastuullisen toiminnan vastavuoroisuudesta. Monessa tapauksessa keskeinen vastuuseen motivoinut tekijä oli ajatus siitä, että toimimalla tietyllä tavalla yritys voi odottaa myös sidosryhmiltään vastaavaa toimintaa. Tämän tutki-muksen mukaan vastuullisesti toimiminen oli pienyrittäjille kilpailukeino, jolla pyrittiin legiti-moimaan oma yritystoiminta sidosryhmien silmissä ja sitä kautta rakentamaan yrityksen nä-kökulmasta kestäviä ja tuottavia sidosryhmäsuhteita

Relationships in food chains : an empirical examination of trust, commitment and communication

This report derives from the EU funded research project “Key Factors Influencing Economic Relationships and Communication in European Food Chains” (FOODCOMM). The research consortium consisted of the following organisations: University of Bonn (UNI BONN), Department of Agricultural and Food Marketing Research (overall project co-ordination); Institute of Agricultural Development in Central and Eastern Europe (IAMO), Department for Agricultural Markets, Marketing and World Agricultural Trade, Halle (Saale), Germany; University of Helsinki, Ruralia Institute Seinäjoki Unit, Finland; Scottish Agricultural College (SAC), Food Marketing Research Team - Land Economy Research Group, Edinburgh and Aberdeen; Ashtown Food Research Centre (AFRC), Teagasc, Food Marketing Unit, Dublin; Institute of Agricultural & Food Economics (IAFE), Department of Market Analysis and Food Processing, Warsaw and Government of Aragon, Center for Agro-Food Research and Technology (CITA), Zaragoza, Spain. The aim of the FOODCOMM project was to examine the role (prevalence, necessity and significance) of economic relationships in selected European food chains and to identify the economic, social and cultural factors which influence co-ordination within these chains. The research project considered meat and cereal commodities in six different European countries (Finland, Germany, Ireland, Poland, Spain, UK/Scotland) and was commissioned against a background of changing European food markets. The research project as a whole consisted of seven different work packages. This report presents the results of qualitative research conducted for work package 5 (WP5) in the pig meat and rye bread chains in Finland. Ruralia Institute would like to give special thanks for all the individuals and companies that kindly gave up their time to take part in the study. Their input has been invaluable to the project. The contribution of research assistant Sanna-Helena Rantala was significant in the data gathering. FOODCOMM project was coordinated by the University of Bonn, Department of Agricultural and Food Market Research. Special thanks especially to Professor Monika Hartmann for acting as the project leader of FOODCOMM

Legitimating institutional choices in the forest ownership : building acceptability for jointly owned forests

Recent demographic changes in the forest-owner structure are suspected to have led to the increasing number of owners with no specific objectives for their forests. In addition, the continuous fragmentation of the forest holdings has increased the threat of the passiveness related to forest management. To decrease the tendency towards passiveness, new policy tools and initiatives have been suggested. In the Finnish context, the idea of an investor-based jointly owned forest has been introduced as facilitating the effective utilization of the forest resource. However, collective ownership has faced prejudice and scepticism among private forest owners. In order to expand, the forest owners need to see the idea of jointly owned forests as a socially legitimate. Thus, by adopting Van Leeuwen's framework for analyzing the legitimation of new social practices, we examine how Finnish forest owners legitimate their participation in jointly owned forests. The qualitative data of the study consist of 20 in-depth interviews with private forest owners who have joined a jointly owned forest. Our study contributes to the recent discussion on jointly owned forests. We show how a change in the type of ownership results in moral, authoritative and rational justifications over the decision while simultaneously renewing the identity of the forest owner. Accordingly, we suggest that forest ownership is not only driven by rational prospects, but the moral and emotional nature of ownership should be better taken into account at the policy level and in structural designs when discussing the promotion of new types of forest ownership.Peer reviewe

Belonging and its frames : Rural employers' boundary construction concerning immigrant employees

Rural employers can be significant actors in defining who is welcomed to the local community and under which conditions. Despite their importance, however, the role of rural employers in the belonging process of immigrant employees is not widely known. In this study, we focused on the discursive boundaries that rural employers (re)produce when speaking about immigrant employees. The empirical data of our study consists of 35 interviews in small and medium-sized enterprises. We identified three frames within which employers' carry out boundary work. These frames are dealing with work ethics, workplace rules and local community. We argue that belonging was constructed in these frames ambiguously, and highlight immigrants' hard-working attitude, cultural discretion and local stability. We also found that the idea of belonging was not built solely on immigrants' adaptation but that conventional boundaries were also flexible.Peer reviewe

Räätälöimällä julkisiin keittiöihin : selvitys pienten elintarvikeyritysten ja ammattikeittiöiden välisistä lähi-innovaatioista

Julkisen sektorin ruokapalveluihin kohdistuu haasteita ja velvoitteita sekä EU- että kansalliselta tasolta, mutta varsinkin kuntien omilla strategisilla linjauksilla on vaikutusta siihen mitä ja miten kuntalaiset syövät. Suomessa käytetään julkisiin elintarvikehankintoihin vuosittain noin 350 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen uudistetun hankintalain yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Sen tavoitteena on lisäksi parantaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista. Julkisilla hankinnoilla on täten mahdollista edistää aluetaloutta ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Yksi keino edistää paikallisten tuotteiden pääsyä julkiselle sektorille on tehostaa innovaatioiden syntyä. Lähi-Inno – Räätälöimällä ammattikeittiöihin -hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli edistää pienten elintarvikealan yritysten mahdollisuuksia toimia julkisten ammattikeittiöiden tavarantoimittajina keskittymällä yritysten ja keittiöiden välisissä liikesuhteissa tapahtuvaan innovaatiotoimintaan. Usein innovaatio ymmärretään synonyymina keksinnölle. Vaikka nämä kaksi termiä liittyvätkin läheisesti toisiinsa, on niiden merkityksissä kuitenkin myös erovaisuuksia. Keksintö viittaa yleensä uuden tuotteen suunnitelmaan tai prototyyppiin, ja siten keksintö voidaan määritellä merkittäväksi tieteelliseksi tai teknologiseksi edistysaskeleeksi. Keksinnöstä tulee innovaatio kuitenkin vasta sitten kun se käy läpi tuotanto- ja markkinointiprosessin ja se lanseerataan markkinoille. Innovaatiota voidaan siis kuvata monivaiheiseksi prosessiksi, jonka aikana keksinnöstä kehittyy markkinoille lanseerattava valmis uusi/uudistettu tuote tai palvelu. Innovaatio saattaa kuulostaa pk-elintarvikeyrityksestä isolta ja pelottavalta sanalta. Innovaatio ei kuitenkaan aina välttämättä ole jotain suurta ja maailmaa mullistavaa, vaan se voi olla myös pienempi, tiettyyn markkinarakoon tarkasti sovitettu uudistus, niin kutsuttu niche-innovaatio. Tässä raportissa kutsumme näitä lähi-innovaatioiksi. Innovaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: tuote-, prosessi-, asemointi- ja paradigmainnovaatioihin. Lähi-innovaatioissakin oli tunnistettavissa kaikkia näitä neljää tyyppiä. Tuoteinnovaatiot olivat selvästi yleisimpiä, mikä onkin tyypillistä elintarvikealalle. Innovaation alkusysäyksenä oli toiminut joko ammattikeittiöltä suoraan yrittäjälle tullut toive, yrittäjän havainto ammattikeittiön tarpeesta tai yrittäjän oma uusi idea. Yrittäjällä täytyy ensinnäkin olla aitoa kiinnostusta kehittämistä kohtaan. Kun perusasiat ovat kunnossa, niin yrityksen kyky hyödyntää sekä sisäisiä että ulkoisia resursseja ja osaamista ovat tärkeässä asemassa innovaation syntymisessä ja kehittämisessä. Yrityksen olemassa olevat laitteet ja koneet mahdollistivat myös uusien tuotteiden kokeilun ja näin innovaation eteenpäin kehittelyn. Toimialan yleinen kilpailutilanteen kiristyminen voi aiheuttaa liiketoimintamahdollisuuksien aktiivisemman etsimisen myös julkiselta ammattikeittiösektorilta. Yritykset seuraavat aktiivisesti markkinoita ja siellä olevaa tarjontaa. Olemassa olevan valikoiman tunteminen onkin ollut eduksi tarjonnassa olevien ”aukkojen” havaitsemisessa. Innovaatioiden lähteenä voi olla juuri näiden aukkojen, markkinoilla havaittujen mahdollisuuksien, huomaaminen ja oivaltaminen. Kaikki se tieto, mitä keittiöt tuotteista, raaka-aineista tai asiakaskokemuksista kertovat, auttaa yrityksiä löytämään markkina-aukkoja ja kehittämään tuotteita tai palvelukonsepteja eteenpäin. Tiedon vaihtaminen yrittäjien ja keittiöiden kesken näyttäisi siis olevan keskiössä innovaatioiden alullepanossa ja edelleen kehittämisessä. Julkiset keittiöt ovat viime vuosien aikana siirtyneet yhä keskittyneempään hankintaan, mikä on tarkoittanut myös entistä isompia hankintakokonaisuuksia. Tämä on heikentänyt monin paikoin pienten elintarvikealan yritysten mahdollisuuksia toimia julkisen sektorin tavarantoimittajana. Ympäri Suomea löytyy kuitenkin esimerkkejä kunnista, joissa on hankintastrategiaan kirjattu tavoite ostaa tuotteita myös läheltä ja muuten keskitetyistä hankinnoista on irrotettu tiettyjä tuotteita, jotka kilpailutetaan erillisinä. Myös täten taataan pienille yrityksille parempi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun, kun kilpailutuksessa ei vaadita esimerkiksi laajaa tuotevalikoimaa tai toimittamista alueen kaikkiin toimipaikkoihin. Ammattikeittiöiden tarpeisiin soveltuvien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen syntymistä ja kehittämistä voidaan edistää monin eri tavoin, mutta erityisesti lisäämällä pienten yritysten ja julkisen sektorin kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Yrittäjien ja ammattikeittiöhenkilökunnan väliset tapaamiset ja aktiivinen tiedonvaihto edistää osapuolten parempaa ymmärrystä toistensa tavoitteista, toimintatavoista ja tarpeista. Kolmannen osapuolen on mahdollista olla tässä alkuun panevana voimana, mutta ensiaskeleiden jälkeen vastuu vuoropuhelusta jää yrittäjille ja ammattikeittiön edustajille. Innovatiivisuuden edistämiseksi tietoa tulisi jakaa esimerkiksi asiakaspalautteesta, markkinoilla havaittujen trendien muutoksesta sekä toiminnan erityisistä ongelmakohdista, joihin halutaan etsiä ratkaisuja. Molempien osapuolien tulee olla aktiivisia yhteydenotoissaan ja liikesuhteiden kehittämisessä, että lähi-innovaatiot päätyisivät julkisen sektorin keittiöihin ja sitä kautta miljoonien suomalaisten lautasille joka päivä